Päivistä on lipsuttu, ja on mennyt siis hyvin ja huonosti. Paljon hiilaritietoisemmaksi olen tullut, ja syöminen on terveellistynyt huomattavasti. Mutta esim. eilen en muistanut ollenkaan, että oli sunnuntai, eli oli tarkoitus olla vhh-päivä. However, eilen oli ruoaksi munakasta, jossa oli paprikaa, sipulia, parsakaalia ja brie-juustoa, ja karppirieskaa meni lisäksi, eli melko hyvin. Lukuun ottamatta niitä ystävän tarjoamia köyhiä ritareita, tai siis rikkaita...oops.

 

Tänään sitten kokkailtiinkin tämmöistä:

Kiukiun kaalipata.

Eli inspiraationa toimi tällainen resepti http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=35, jota muokkasin mieleisekseni, ja sen mukaan, mitä kaapissa oli. Oma reseptini oli suunnilleen:

700g kaalia, viipaleina ja voiöljyssä kuullotettuna

3 porkkanaa, palasina (osa kuullotettuina, osa unohtui kuullottaa)

1,5 sipulia + 2 valkosipulin kynttä

1,5 dl emmental-raastetta

2 rkl kermaa

purkki tomaattipyrettä

purkki kermaviiliä

+ mausteet eli kurkumaa, korianteria, rakuunaa ja paprikamaustetta (sinne öljyvoiseokseen heti alussa)

Koko setti kokkivuokaan sekasin ja uuniin reilu tunti 200 asteessa. Raejuuston kanssa, supernam.

Kokkausvaiheesta.

Tämäkin vielä.

 

 

Ja piinallisen kauppareissun jälkeen tein äsken karppaus:infon Juustoleipästen ohjeella.

 Se Neo on vaan niiiiin söpö!

 

  Ja tässä Kiivi ikkunalla unosillaan, sininen on siis verhoa.

 

Elikkäs päädyin sitten tekemään lettuja äsken, karppilettuja. Aluksi kääntäminen oli ihan mahdotonta, ja leikkelinkin letut ennen kääntämistä neljään osaan, jotta sain ne jotenkin ympäri. Jossain vaiheessa lisäsin taikinaan soijajauhoa, ja johan alkoi kokonaisten lettujen paistaminenkin mahdollistumaan. Ohje oli siis:

2 munaa 2 dl kermaa 2 dl maitoa 2 rkl psylliumia hippunen suolaa

,jotka sekoitettiin, sitten annettiin olla 15min, jonka jälkeen 20g voita sulana sekaan. Lisäsin vielä about 1 rkl mantelijauhetta, ja taikina parani entisestään, kun lisäsin joukkoon about 2 rkl soijajauhoja (siis silloin taikinaa oli noin puolet jäljellä, eli itse kun teen ensi kerran tällä ohjeella plättyjä, lisään heti joukkoon sen 3-4 rkl soijajauhoa.

 

Alussa maistui aika paljon munakkaalle, mutta maku parani, kun letuista tuli rapeampia, eli kun paistoi kauemmin (ja sopivan kuumalla). Kun heitin päälle kunnolla kermaa muutamalla stevia-tipalla ja mustikoilla, niin ihan yhtä hyvää oli kuin vehnäiset letutkin. Namnam. Tsek tis aut:

 

Eli guddag vaan. Täällä vietellään toista karppipäivää, tai eihän tää oo karppausta varmastikaan, vaan jotakin vähähköhiilihydraattista lakto-ovo-vegeilyä... Sitten voisin kertoakin aamusen ja päiväsen safkoja, elikkäs: aamupalaksi söin n.125g rahkaa ja about 0,6dl mustikoita (noin karkeasti arvioiden). Laitoin kokeeksi muutaman stevia-tipan, mutta ei se juuri makuun vaikuttanut, toisaalta tykkään rahkasta ihan ilman sokeriakin paljon. Niin joo, ja tottakai join kaffetta, tällä kertaa jopa 2 kuppia, maidolla, kevytmaidolla .

Sitten aamunettailun jälkeen nakkaisin eilen likoomaan laitettujen vihreiden linssien ja kikherneiden (todella karkealla arviolla n.2,5dl linssejä ja 0,5dl kikherneitä) kanssa kattilaan 2 isoa porkkanaa ja puolikkaan keskikokoisen lantun. Sitten tepastelinkin ripeän puolen tunnin lenkin mainiossa, hieman märässä mutta lumisessa säässä. Oli parin sentin lumi(jonkun pessimistin mielestä loska-)kerros, jonka toivon nyt pehmentäneen askeltani sen verran, ettei tule selkä ja sääret kipeiksi (niinkun yleensä), huomenna se sitten selviää. Lenkin jälkeen kattila tulille ja suihkun jälkeen paloittelin matkaan sipulin, 2 valkosipulin kynttä (joka on siis paljon minulle, sillä se jopa maistui sopassa! en juurikaan tykkää valkosibalista näet, joskus silti sitä ostan ja laitan ruokaan, syystä tuntemattomasta) sekä parsakaalia (harmillisen vähän, sillä iso osa siitä oli ihan nahistunutta, vaikka vasta eilen ostin. Mokomakin S-marketti, oon tottunut Prisman hevi-osastoon ja järkytyin pahasti eilen valinnan suppeudesta, kun kävin Kolmikulman marketissa ruokaostoksilla...). Mausteeksi soppaan meni suolaa, kasvisliemikuutio, kurkumaa ja paprikamaustetta (kahta viimosta aika reilusti), ja sitten kaikki sauvasekottimella sörsseliksi (toki poistin vettä sopivasti ensin). Lisäksi vielä hieman voinokareita ja about 0,4dl kermaa, tarjoiltiin raejuuston kera ja namnam, kyllä oli herkullinen lounas. Vaikkei ehkä esteettisesti niin kaunis, värinsä puolesta ainakaan:

Tässä hirmu kaunis soppani.

Äsken askartelin väli- ja iltapalaseksi siemenleipää karppausinfon ohjeella. Oma sovellukseni meni about näin:

2 kananmunaa 3/4 purkkia kermaviiliä 2 dl emmental-raastetta 3/4 tl suolaa 0,5 dl pellavansiemenrouhetta 0,5 dl kolmen viljan leseitä 2 rkl quinoaa 1 dl auringonkukan siemeniä 0,5 dl hampun siemeniä 2 tl psylliumia 3tl ruisjauhoa 1,5 rkl vettä 1 rkl öljyä

Koko setti sekaisin, toi jauho-siemen-lesemäärä meni tosi fiilispohjalta, joten oman maun mukaan vaan. Tosin itelläni ei ollut juurikaan käsitystä,  millaista tosta tulee, mutta ihan maukasta tuli noin. 200 asteiseen uuniin leivinpaperille levitettynä n.30 minuuttia. Namnam. (Oli toi ihan hyvää, kun äsken maistoin. Oikeesti.)

 

Meinaa taas pikkusen kypsyttää tämä vuodatus ja blogi-editori, kun vähän väliä esikatselu ei toimi jne. Vaikeaa muutekin yrittää naputella jotain href-juttuja ynnä muita koodin pätkiä, mutta etenkin, kun ei näe heti, onnistuuko vaiko eikö. Noh, elämää se vain on tää.

Niinkuin sekin, että heitettiin äsken iiiiso muovikassillinen (eikä siihen edes kaikki mahtunut!) ruokaa roskiin. Oli ihan kamalaa! Tosin voin tietysti yrittää lohduttautua sillä, että siinä oli lähinnä viljajuttuja ja siis tosi hiilihydraattista sapuskaa... Mutta ei, ei se lohduta. Jouduin siis lähes kaiken tuolta yhdestä isosta kuivakaapista heittämään pois, koska siellä oli jauhomatoja. Hyiyäk! Inhoan ja kammoksun niin paljon ötököitä, että vieläkin yököttää tosi pahasti, kun vain ajatteleekin juttua. Yritin googlailla vähän asiaa, että jos ois jotakin, mitä vois säästää, eli missä ne ei viihdy, mutta aina tuli karmivia kuvia eteen yms., joten ei oikein onnistunut. Miksei ötökät voi pysyä metsissään, tai edes ulkona? En tajuu. (Ja luin jostain, että jossain maissa niitä jauhomatoja jauhetaan tortillajauhojen sekaan! Siis kamoon. Mutta vissiin ne ei ainakaan terveydelle haitallisia sit ole? Paitsi mielenterveydelle, pahasti vaarallisia!! Toivon matojen ja itseni vuoksi [sekä läheisteni] ettemme enää koskaan kohtaa. Myös turkiskuoriaiset ja ihan _kaikki_ötökät_, pliis, pysykää poissa!!)

 

Eilen tosiaan sain kuin saikin käytyä pikkuisella kävelyllä, tosin aika lyhyeksihän se jäi. Jostain syystä en osaa yksikseen kävellä rauhallisesti, joten olen aina hengästynyt ja hionnut pikkuisenkin kävelyn jälkeen, kun porhallan sellaista vauhtia. Noh, ehkä se on ihan jees. Tosin jos (ja toivottavasti kun) alan kouluun aamuisin välillä kävelemään, niin pitää ehkä opetella hidastamaan vauhtia, ettei ole ihan hikinen sitten, kun saapuu paikalle.

 

Mutta se mikä ei suju, on toi herkkuasia. Tai no, tää on vähän kiikun kaakun, mutta ostin kuin ostinkin eilen mämmiä. Mun on tehnyt sitä jo pidempään mieli, ja nyt kun vihdoin löysin sitä Prismasta, niin olihan se mukaan napattava. Ja ai että, kun on pojat herkullista! Sain kuitenkin väisteltyä pullat, jätskit ja namuset kokonaan, ja siitä olen ylpeä. (Tai okei, en niinkään ylpeä, kun toi mämmiin sortuminen nolottaa, mutta yritän olla ylpeä kuitenkin, sillä saavutus se on pienikin saavutus.)

 

Sitten pari vanhaa kissakuvaa, vaan koska miukumaukut on niin ihania:

 

Neo herra nukkuu edelleenkin hyvin usein näin tassu silmillä, joskin toi raapimapuun ylähylly on useimmiten Pikun paikka.

 

Siellä ne korkeuksissa hengailee koko sakki

Edit. Buahhahhaa. Täällä fiksuna yritetään muokata koodia, ja saatiin muun muassa tällanen aikaan :D

Semmosia. Kerronpa nyt vielä tähänkin, että liityin Salainen LeivontaYstävä-rinkiin kokeeksi nyt ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Toivon oppivani uusia kivoja ja toivottavasti myös terveellisiä ja mahdollisimman vähähiilihydraattisia leivontahommia, vaikka toki herkkupäivälle voin leipoa jotain makeaa ja jauhoistakin. Namnam, herkkupäivää odotellessa! (No okei, meinaan yrittää huomenna/illalla jotain karppileipätyyppistäkin mahdollisesti, mutta saapi nähdä, miten onnistuu...)

Jepujee. Tuli tosiaan vaihdettua eiliselle herkkupäivä, kun mies ehdotti leffaan menoa, eikä sitä Sherlockkia olisi millään voinut tietenkään katsoa ilman Kalpiksen namusia Lisäksi kävimme myös Hesessä ennen leffaa natustamassa pikkupurilaiset... Sentään jäätelöt jäi syömättä eilen, vaikka ihmeen herkulliselta sellanen Sundae-tyyppinen pehmis kinuskikastikkeella näyttikin. Tämän ei siis kuitenkaan anneta vaikuttaa suunnitelmiin, sillä aiemmin olin jo päättänyt, että päiviä voi vaihdella päikseen. Tämä siis tarkoittaa sitä, että seuraava herkkupäivä siintää vasta lauantaina. Eilen jäi lenkki ja liikunta väliin, ja pyrin korjaamaan asian tänään. Tai siis en pyri vaan korjaan! (Hieman uskoa pitää itseen valaa sentään.)

 

Nyt uunissa muhiskelee porkkanaenemmistöinen juuressetti, porkkanoiden lisäksi setistä löytyy lanttua, yksi pieni punajuuri (kun oli rosolliaineista jäänyt, niin siksi vain yksi) sekä sipuli että aurajuustoa ja pikkaisen voita pohjalla. Mmm, herkkua siis tulossa, joskaan ei niin epäterveellistä herkkua kuitenkaan. Vasta lätkäisin tuon uuniin, joten tässä sitten vesi kielellä vatsa kurnien odotellaan. Onneksi olen sentään tajunnut, että jos ei tiedä, mitä aikoo tehdä, mutta uuni ja juurekset houkuttaa, niin ei kannata odottaa nälkään asti ruoan teon kanssa, kun tunteroinen on hyvä varata uunille aikaa.

 

Semmoista. Loppuviikosta toivon pääseväni keilaamaan, eli toivottavasti halukasta keilaseuraa löytyy. Jotenkaan en silti laskisi keilailua liikunnaksi, vaikka kaipa se sellaista voi ollakin. Vai mitä? Uimisinnostuksen kun saisi jotenkin takaisin vielä... Ehkä joskus.

 

Image: Salvatore Vuono / FreeDigitalPhotos.net